MAKE: Henni, Henni hei! Lastentapahtuma alko jo...sun pitää tulla tänne jutskaamaan mun kaa, niin kuin aina ennen raamatunopetusta! Henni...Hennii... missä sä oot??? (yleisölle) onks hei kukaa nähny Henniä viime aikoina??

HENNI: (vaisusti ja vähän harmistuneena) No oon mää täällä, mut en kehtais tulla sinne esille..

MAKE: No miks et muka? Onks sulle sattunu jotain kamalaa vai esitäks sä taas jotai?? (Henni tulee esille, mutta piilottelee kasvojaan)

HENNI: No tänä aamuna, ku mä pesin hampaita mä huomasi et mu silmä oli joteki erilainen...se oli paisunu kamala isoksi...iha ku joku omena olis kiinni päässä...Tää o hirveetä....Arvaa hävettikö mennä seurakunnan päiväleirille?? Aiva kamalaa....

MAKE: No näytä ny sitä...Mistä se muute tuli?

HENNI: Mä oo allerginen ampiaisenpistolle ja se amppari sattu just samaan piiloon eilen mun kaa, kun me olitii illalla piilosta.... (kääntää kasvonsa Makelle)

MAKE: No eihän se enää mikää iso oo...eihä sitä ees huomaa enää..pieni jälki vaa...

HENNI: No hyvähä sun on sanoo, mut ei ollu kivaa kun just Kalle, josta mä vähän tykkään, huomas sen ja sano, et mikä ihmee rosvo sieltä oikee tulee?? Pitäiskö iha juosta karkuu ja sit se nauro päälle...

MAKE: No olipa se tyhmästi sanottu. Mun mielestä todellinen kaveri ei välitä siitä miltä toinen näyttää..millasia vaatteita se pitää..onks se tyttö vai poika....onks sillä paljo tavaroita...tai onks se musta, vaalee tai punane väriltää...

HENNI: Hei mitä sä tolla tarkotat?

MAKE: No sitä, et sä voit olla vaikka intiaani, kiinalainen, afrikkalainen tai sit suomalainen ja sä oot iha yhtä hyvä...oikee kaveri ei välitä muusta ku siitä millane sä oikeesti oot ystävänä.. tärkeetä on vaan se, mitä sun sydämessä on.

HENNI: Niin mut musta vaan tuntuu et kukaan ei tykkää musta. Kalle ei ainakaa!!! Isä ja äiti kyllä tykkää..niin mä luulen..mut ne ei anna tehä mitää...

MAKE: Kuule Henni! Jos Kalle ei tykkää susta yhden ampparin piston takia, niin se ei kässää miten kiva sä oot. Mä ainakin oon sun kaveri ja tykkään susta tosi paljon..ja ne sun vanhemmatkin tarkottaa vaan sun parasta, kun ne ei anna sun olla ulkona yömyöhään

HENNI: (alakuloisena) No on kiva kuulla, et sä ainaki oot mun kaveri, vaikka mä oon tällanen..

MAKE: Hei ja muista et jokaisella meillä on ainakin yksi joka rakastaa meitä kaikkia eikä välitä mistää muusta kuin meijä sydämestä...

HENNI: Ai Jumala vai? Mite sä voit olla nii varma siitä? Mä mieti kyllä iha oikeesti välillä sitä et tykkääkö Jumala musta, ku mä oo niin kamala.. Kalleki sano mulle, et en mä mikää kristitty voi olla ku mä mä suutui sille...sanoin nimittäin vähän pahasti takasi

MAKE: Mä tiiän että Jumala tykkää ihmisestä koska Raamatussa sanotaan niin ja Raamatussa ei kyllä valehdella. Ensinnäkin Jumala on luonut meidät kaikki sellaisiksi kuin hän on halunnut ja siks Jumala tykkää meistä. Ja Raamatussa sanotaan, että jokainen ihminen on arvokas.

HENNI: Mut ku se sano et mä en voi olla oikee kristitty...(alkaa nyyhkyttää)

MAKE: (tulee lähelle ja lohduttaa): No Henni...kyllä sä sen sydämessäsi tiedät, että Jeesus on tullut sinne asumaan. Mää muistan sen, kun sä itte kerroit siitä mulle. Muistatko ku susta tuntu siltä että sä oot tehny tosi tyhmiä juttuja, joita ei voi oikei muillekkaa kertoo ja sä miietit..

HENNI: ..et pääsenkö mä taivaaseen..sinne minne mummo sanoi menevänsä ja josta hän mulle opetti...ja josta pyhäkoulussaki puhuttiin..

MAKE: ...sit sä olit puhunu su isän kaa ja se oli rukoillu sun kans et sä saisit kaiken anteeksi Taivaan Isältä ja et Jeesus voi tulla sun parhaaks kaveriksi...

HENNI: ...joo ja mä muistan miten hyvältä musta tuntu..

MAKE: ...pyyetäänkö nytkin noi tyhmät jutut anteeks Jumalalta..tulis vähän parempi olo..me kyllä mokataan aika useesti, mutta Jeesus ei jätä meitä ellei me ite haluta

HENNI: On kuule ihanaa kun on tollanen kaveri ku sä ja et sä muistutit mua taas siitä, että Jumala on mun paras kaveri, joka tykkää musta aina...rukoillaanko

MAKE: Rakas Jeesus, sä näät et Hennillä on ollut kurja päivä ja mäkin oon mokannut monella tavalla. Anna anteeksi kaikki meijä pahat teot...kiitos että rakastat meitä juuri tällaisina kuin me olemme. Aamen

HENNI: Voi että oli mukavaa jutella ja rukoilla yhessä. Hei saaks mä halata sua... (kumartuu Makeen päin)

MAKE: (alkaa juosta karkuun..poispäin) Hei ei kuule sentään kaikkien nähen...

HENNI: Vai ei!!?? Oota kun saan sut kiinni... (juoksee perään)