Ilo
HENNI: Heippa Make, sä pääsit tulemaan Kids Action Nightiin!!
MAKE: Joo..mua ei saa kyl mikään jäämään pois näistä jutuista! Mut miten sä oot täällä? Mä luulin et sä meet mummolaan.
HENNI: Ei mun ihan oikeesti pitäny sinne mennä..mä taisin vähän niin ku valehella..sori..
MAKE: Ei se mitään, sattuuhan sitä tollasta ite kullekkin, mut mitä sulle on oikein tapahtunut sä oot niin erilainen ku ennen!
HENNI: Ai, huomasitko säkin sen? Maijakin tuli tänään koululla kysyy, et mitä mulle on sattunu kun mä en enää ole samanlainen mökö ku ennen..
MAKE: Ai huomas? No kerro nyt ei tässä kovin kauaa malta ootella..sun silmätkin on jotenkin erilaiset ku ennen. Nehän nauraa!!!!
HENNI: Ai nauraa vai? En mä sitä ite huomaa...
MAKE: Ooksä saanu kympin kokeista? Vai saitko jostain rahaa tai uusia vaatteita? Likat tykkää aina niistä...Kerro jo!
HENNI: No kyllä sä tiedät! Sähän oot käyny koko ikäs kirkolla... Mulle sattu yks tosi ihmeellinen juttu viime maanataina.
MAKE: No mitä oikein, ethän sä ennen oo tollasta puhunu..mä en oikein taida kässätä...
HENNI: Mä olin Marin partiossa ja se on tosi kiva tyyppi. Se on aina ollu kiltti mulle vaikka mä oon ollu välillä tosi hankala. Sit se kerto taas lisää Jeesuksesta ja siit, et Jumala vastaa rukouksiin. Me muuten käytiin kaupunkisuunnistamassa....
MAKE: Hei älä lopeta, et sä kertonu vielä mitä sulle on tapahtunu!
HENNI: No, mä lähin kotiin ja mietin bussille kävellessä näitä juttuja. Oli aika pimeetä ja sato vettä ja arvaa mitä!? Pysäkillä mä huomasin, et mun bussiraha oli hukkunu.
MAKE: Se oli varmaa kamalaa ..pelottiko sua? Sä taisit soittaa sit kotiin ja pyytää niitä hakee sut kaupungilta.
HENNI: Eihän mulla oo kännykkää; mua pelotti kyl tosi paljon enkä oikein osaa kävellä kotiinkaan..mut sillon mä muistin mitä Mari oli opettanu. Se oli just kertonu et Jumala kuulee rukouksia ja mä rukoilin.
MAKE: Sä RUKOILIT!
HENNI: Joo ja melkein samassa, kun mä avasin silmäni niin huomasin että katulampun valossa kiilteli jokin ja ARVAA MITÄ? Siinä oli kaks euronen!
MAKE: Siis Wau; Jumala vastas heti sun rukoukseen..mut ei se selitä miks sun silmät nauraa
HENNI: Älä viitti, kyllä sä tiedät...Mä en voinu olla uskomatta Jumalaan ja siksi mä halusin antaa elämäni Jeesukselle niinku Marin partiossa on opetettu....Mä tulin uskoon ...
MAKE: Voi, että mä oon onnellinen sun puolestas. Mä muuten arvelin et sulle ois tapautunu jotain tällasta. Mä halusin vaan, et sä kerrot tosta ilosta mulle ihan itte..sit voi olla helpompaa kertoo siitä muillekkin
HENNI: Hei Make mennään jo istuu. Mä en haluu hukata hetkeäkään – kaikki muut on valmiina...
MAKE: Joo, on tää tosi mahtava viikonlopun alotus. Mä oon niin iloinen sun puolestas!

